Ohjeet

Lukuohjeet


Päätutkimus löytyy Lauri Wilhelmin ja Rauha Armidan sivuilta yläkuvan alta. Tunnisteissa oikealla olevien nimien kautta löytyvät vanhat nyt jo päivittämättömät tiedot. Niiden oikeellisuuteen ei kannata luottaa.

Nimet koostuvat itse kehittelemästäni etuliitteestä ja nimestä, joka voi olla joko alkuperäisessä ruotsinkielisessä muodossaan tai suomennettuna.

Nimien edessä olevan tunnisteen eri osiot tarkoittavat seuraavaa:

L = Lauri Wilhelm, Sefaniaksen ensimmäinen lapsi
R = Rauha Armida, Laurin vaimo
i = isän puolen esi-isä tai -äiti
ä = äidin puolen esi-isä tai -äiti
juokseva luku = sukupolviluku heistä taaksepäin.
L-1 tai L1 Lauri Wilhelm
Li –02, Lä –02 Laurin isä, äiti
Li –03 Laurin isän äiti, isä
jne.
R-1 tai R1 Rauha Armida
Ri –02, Rä –02 Rauhan isä, äiti
Rä –03 Rauhan äidin äiti, isä
Ri –03 Rauhan isän äiti, isä
jne.

Sivulinjoja (esim. sisarusten perheitä) ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ajoittain olen törmännyt johonkin. Tällöin en ole antanut asian hukkua vaan olen lisännyt asian henkilön nimen perään "lasten luettelossa" ranskalaisilla viivoilla. Nämä sivulinjojen perhetiedot löytyvät vanhoista merkinnöistä tunnisteissa olevien Rauhan ja Laurin kautta.

Vanhoja merkintöjä ei kuitenkaan enää päivitetä vaan yläkuvan alla olevien sivustojen tietoja.
Lastenluetteloissa se, jonka nimen edessä on em. etuliite, on suoran sukulinjamme osa ja hänestä löytyy tarkempia tietoja omasta osiostaan Lauri W:n  tai Rauha A:n sivulta.

Nimien perässä oleva "– Nimi" on kyseessä olevan henkilön syntymätorpan tai muutamassa tapauksessa symtymäkylän nimi. Se saattaa erota muiden sukututkijoiden käyttämistä. Palkollisten lapsilla syntymätorppana on se talo, jonka pääkirjasta he äitinsä kanssa löytyvät syntymävuonna. Syntymätorppa on lisätty myös oikean sukunimen perään, esim. Rauhan isä.


Lukuesimerkki


Rä –02 SELMA THOMASDOTTER –Patomäki oli Rauhan äiti Selma Tuomaantytär, joka syntyi Kurussa sijainneessa Patomäen kruununtorpassa. Kuru selviää Selman tiedoista syntymäajan perästä.

Ri – 02 ANSHELM ISAKSSON LANTINEN –Maja oli Rauhan isä Anshelm Isakinpoika Lantinen, joka syntyi Majan torpassa Kihniössä - silloin Parkanossa.

Li – 03 MARIA MATINTYTÄR -Hirvikoski oli Lauri W:n mummu eli Sefaniaksen äiti. Hän syntyi Hirvikosken torpassa Kihniössä, joka oli siihen aikaan vielä Parkanoa.

Mikäli talon nimi puuttuu, on perhe asunut itsellisinä tai torpan nimi ei ole selvinnyt. Muussa yhteydessä talot on mainittu suluissa. Ja koska kyse on ollut torpparisuvuista, torppien, talojen ja kylien nimiä suluissa on lisäilty vähän sinne tänne, sillä ne vaihtuivat joskus tiuhaankin.

Muutamasta henkilöstä löytyneet lisätiedot on kirjattu Lisätiedot-sivulle. Sefaniakselle hänen Amerikan matkoistaan, löytyipä Rauhan papan isän perukirjakin, johon on linkit.

Joillain henkilöillä on isolla kirjoitettu sukunimi, jolla henkilö löytyy tämän päivän kirkonkirjoista. Se on joko itse keksitty tai ent. talon nimi. Esimerkiksi Lantinen ja Oksanen eivät ole talojen nimiä vaan ilmeisesti muualta keksittyjä. Sen sijaan Puska ja Mäkinen ovat talojen nimistä sukunimiksi muuntuneet. Myöhemmin nimien yhteyteen on sulkuihin lisätty myös tunnetut ja yleisesti käytetyt kutsumanimet.

DTR- ja DR- lyhennykset olen pyrkinyt poistaamaan ja korvaamaan dotter-muodolla.
DTR, DR = dotter = tytär, THOMASDOTTER = Thomasintytär tai Tuomaantytär
SSON, SON = poika

Nimet ovat sekä alkuperäismuodossaan että suomennettuina sekä suomalaisittain ruotsiksi kirjoitettuja. Eli näkyy sekä Jörania, Görania että Yrjöä, Mattia että Mattsia, Thomasia että Tuomasta, Walborgia, Valborgia että Vappua jne. Annan tämän olla, sillä osa on suomenkielisinä kirkonkirjoistakin noukittu.

Suvun asuinalue

Paikan niminä vilahtelee milloin Kihniö, Parkano, Ikaalinen, Kuru ja Ruovesi.

Merkintöinä on käytetty myös Ikaalinen-Parkano tai Parkano-Kihniö, mitkä käytännössä tarkoittavat molemmat tämän päivän Kihniötä. Kyseisen henkilön elinaika viittaa Kihniön Parkano tai Parkanon Ikaalinen -aikaan.

Suku on oikeasti maantieteellisesti suhteellisen pieneltä alueelta Kihniöllä.

Kihniö itsenäistyi 1.5.1918 kuuluen sitä ennen Parkanoon, joka erotettiin omaksi pitäjäksi vuonna 1860 ollen sitä ennen Ikaalisten emäseurakuntaan kuulunut kappeli. Vain muutama henkilö tuntuu tulleen sukuun muualta.

Rauhan äidin puolen suku on lähtöisin pääosin Kurusta, josta Hiski kertoo näin:

Erotettu Ruoveden seurakunnan kappeliksi vuonna 1666 ja sai oman papin v. 1686.
Erosi itsenäiseksi kirkkokunnaksi 1893. Sai oman kappalaisen ja kirkonkirjat vuonna 1708. Ne hävisivät isonvihan melskeissä.
Vuosina 1717 - 22 Kurua hoidettiin Ruoveden emäseurakunnasta käsin, vuodesta 1745 (1722) alkavat taas omat kirjat.
Koko pitäjä siirrettiin vuonna 1870 (1868) Hämeen lääniin. Pitäjän luoteisosat (Juhtimäki, Kuivasjärvi, Nerkoo, Umpimatka) siirrettiin Hämeenkyröön v. 1584 ja 1609. Kuruun kuuluu Aurejärven rukoushuonekunta, joka on perustettu v. 1923.

Eli tutkimusta tehdessä on pitänyt tutkia mm. Parkanon, Ikaalisten, Kurun ja Ruoveden kirkonkirjoja. Ja ainoastaan kihniöläisistä esi-isistä.

Nykysuku

Sivustolla vilahteleva sana tarkoittaa Laurin ja Rauhan lapsia jälkeläisineen. Heidän tietojaan ei ole tällä sivustolla julkistettu. Itse kuulun tähän ryhmään ollen Laurin ja Rauhan lapsenlapsi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti