sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Uusia tuulia


Äidin kuolema toi pitkän tauon tutkimukseen ja sivujen päivittelyyn. Aika on kulunut, asiat ovat palanneet arkiuomiinsa, isäkin on päässyt asian yli ja oppinut uuteen elämäänsä.

Nyt sain muutaman odottamassa olleen tiedon lisättyä, kiitokset tietojen antajille Jennille ja Kalervolle.

Osasyynä tutkimustaukoon on, että minä teetätin itsestäni dna-tutkimuksen, jonka tuloksia on seurailtu ja tutkailtu muutamia kuukausia.

Tuloksena oli 100%:n suomalainen, ensimmäinen tulos antoi 540 henkilön sähköpostiosoitteen. Heistä suurin osa suomalaisia ja jokunen ilmeisesti amerikkalainen. Nyt on tulos kasvanut noin 800:aan ja se kasvaa koko ajan. Yllättävää kuitenkin on, että nyt on mukaan alkanut ilmaantua ruotsalaisia, norjalaisia ja rannikon suomalaisia.

Yllättävää, sillä tämä isäni puolen suku ei sieltä päin tule vaan on hyvinkin pieneltä alueelta. Joten katse täytyi siis suunnata äitini puolelle ja alkaa tutkia sitä myös isänsä puolelta.

Äitiänsähän jo olin hieman tutkinut ja löytänyt paikkakunniksi Pihlajavesi - Virrat - Ähtäri - Alavus. Tosin en kovin pitkälle vielä päässyt.

Isänsä syntyi Tampereen Pispalassa ja vihdosta viimein sain vahvistuksen hänen vanhemmistaan ja yllätys oli suuri, kun siellä mennäänkin Tampere - Ylöjärvi - Viljakkala - Teisko - linjalle näin alkajaisiksi.

Joten tästä eteenpäin sukututkimukset vaihtavat järjestystä eli Seffaniaan suku jää hieman taka-alalle, Vuorilahden ja Aleniuksen suvut etualalle. Tai sitten sikin sokin tarpeen mukaan.


lauantai 1. maaliskuuta 2014

Selman elämää

Sain Rauhan sisaren Elinin pojanpojan tyttäreltä Jenniltä kopion lehtileikkeestä, jossa onniteltiin Selmaa 90-vuotis päivän johdosta. Jutussa oli haastattelu hänen elämästään, joten sen löytyminen oli erinomaista. Olen lyhentänyt juttua hieman tähän, se on julkaistu Ylä-Satakunnassa vuonna 1963. Kiitos Jenni.

90 vuotta

täyttää kesäkuun 10.päivänä seurakunnan kolmanneksi vanhin asukas vanhaemäntä S e l m a  H e l i m ä k i Nerkoonkylästä.

Hän on syntyisin entisiä Patomäen tyttäriä. Patomäessä, joka nyt uhkaa autioitua, oli siihen aikaan väkeä ja touhua. Selmallakin oli viisi sisarta ja viisi veljeä. Ruokaa, veden ja metsän viljaa riitti kaikille, joskaan ei herkkujen muodossa. Isän nimi oli Tuomas ja äidin Anna. Isä oli hyvä lukemaan ja erittäin hyvä veisaamaan, joten luku- ja kirjoitustaito tuli sentään aikanaan hankituksi.

Kaksikymmentäneljävuotiaana Selma solmi avioliiton Anselmi Lankisen (korj. Lantisen) kanssa Puskan kulmalta. Seitsemän vuotta he ehtivät asumaan yhdessä kun mies lähti Amerikkaan ja jäi sille tielle. Selma-emäntä jäi yksin hankkimaan itselleen ja kolmelle lapselleen elantoa. Kuntakin olisi auttanut, mutta vain lapsia taloihin sijoittamalla.

Äidinrakkaus ei kuitenkaan antanut myöden ja niin perhe elätettiin ansiotöitä tehden, jopa metsätöissäkin paperipuuta ja tukkeja tehden. Rakensipa vielä mökinkin kyläläisten avustamana.

Toisen avioliiton Selma solmi Anselmi Pekkalan kanssa, jota kesti 22 vuotta eli aviopuolison kuolemaan asti. Silloin kirkkoherra vihki heidät itsepäisesti Helimäeksi, vaikka Pekkalakin olisi ollut sopiva sukunimi. Taisi kirkkoherra ollut nauttinut silloinkin hieman väkevämpiä.

Nykyisin Selma H. viettää vanhuuden päiviään ja korkean ikänsä viimeisiä vuosia kunnalliskodissa. Tyttäret käyvät joskus tervehtimässä. Hän on tyytyväinen saamaansa hoitoon.


Rauhan albumista löytynyt kuva. Oikealla on Selma. Vasemmalla oleva nainen on albumissa useammassa kuvassa, myös Rauhan kanssa ja yhden kuvan takana lukeekin Rauhalle tädiltä. Oletan hänen olevan Selman vanhimman sisaren Mathildan, joka myös avioitui Nerkoolle. Keskellä takana on kenties Matildan tytär Mariana, joka avioitui Anselmi Lantisen veljen Frederikin, Puskan Veetun, kanssa. Tyttöä en tiedä.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Sinikka Orvokki



Löysin polun
polku tuskani kasvatti
polku minut valoon johti
polku antoi minulle
uuden elämän.



Muistollesi






Hän kuului Seffaniaan sukuun avioliiton kautta
ja Vuorilahden sukuun syntymän kautta